Fyysinen ja henkinen väkivalta uhka monella työpaikalla

Työkalu väkivaltatilanteiden hallintaan

Yleistä väkivallasta työssä

Väkivallan uhka on yhä useammissa työpaikoissa kasvava ongelma. Samalla lisääntyvät myös konkreettiset väkivallan teot monilla aloilla.

Yksi merkittävä, mutta usein näkymättömäksi jäävä  väkivallan muoto on henkinen väkivalta. Sen rinnakkaisilmiöitä työpaikoilla, kouluissa ja oppilaitoksissa ovat muun muassa kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu, syrjintä ja myös seksuaalinen häirintä.

Työväkivallan torjunnan kannalta on tärkeää, että työpaikoilla on kaikkien käytettävissä oleva helppokäyttöinen väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointijärjestelmä. Se auttaa kehittämään turvallisuutta ja sen perusteella voidaan poistaa väkivallan uhkia.

Kansallisen uhritutkimuksen mukaan työpaikkaväkivaltatilanteita esiintyy vuosittain noin 140 000 kappaletta. Suuri osa niistä jää varmasti raportoimatta.

Riskialttiit alat

Todennäköisyys joutua fyysisen ja henkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä on kaikkein korkein pienillä työpaikoilla, yksin työskentelevillä ja öisin töitä tekevillä. Mutta väkivallalle riskialttiita työtehtäviä on paljon suurissakin organisaatioissa.

Esimerkiksi opettajista joka kymmenes on kyselyissä ilmoittanut kokeneensa väkivaltaa lukuvuoden aikana.

Eniten työssä kohdattua väkivaltaa esiintyy näillä aloilla:

  • turvallisuus (esim. vartiointi, suojelu, poliisi)
  • terveydenhoito
  • sosiaali- ja työvoimapalvelut
  • hotellit ja ravintolat
  • kuljetus
  • kauppa
  • opetus

Monissa työtehtävissä uhkaavat niin fyysinen kuin henkinenkin väkivalta. Tästä esimerkkinä vaikkapa kunta-alan kodinhoitajat. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan heistä 20 prosenttia on kokenut työssään henkistä, ja yhdeksän prosenttia fyysistä väkivaltaa.

Uhkailu on varsin tuttua myös bussinkuljettajille, pysäköinninvalvojille, aurauskaluston kuljettajille, takseille. Harvassa ammatissa ollaan enää täysin suojassa henkiseltä tai fyysiseltä väkivallalta.

On selvää, että mikäli työntekijää kohtaa työssään usein väkivaltaa tai sen uhkaa, hänen työmotivaationsa ja hyvinvointinsa heikentyvät ajan myötä. Väkivallan uhka myös vähentää työtehtävien suosiota, joka saattaa johtaa vaikeuksiin rekrytoinnissa.

Työnantajan tiedettävä vaaratekijät

Työturvallisuuslaki velvoittaa jokaisen työnantajan selvittämään ja tunnistamaan työympäristössä olevat haitta- ja vaaratekijät. Tämä koskee niin työtä, työtilaa, ympäristöä kuin työolosuhteitakin.

Jos riskikartoitus osoittaa väkivallan olevan uhka, on sen torjumiseksi tehtävä tarpeelliset toimet. On selvää, että myöhään yöhön auki olevan anniskeluravintolan väkivaltariskit ovat aivan eri luokkaa kuin päiväsajan avoinna olevan lounasravintolan.

Väkivaltatilanteiden ja -uhkien varalta työntekijöillä on oltava selvillä kuinka ongelmatapauksissa menetellään. Tämä edellyttävät, että työntekijä perehdytetään kunnolla tehtäväänsä myös silloin, kun työsuhde on lyhytaikainen, kuten esimerkiksi sijaistus tai työkeikka ravintolassa tai konttorissa.

Työsuojelun toimintaohjelma tärkeä

Työturvallisuuslaki edellyttää jokaiselta työnantajalta työsuojelun toimintaohjelman. Siinä määritellään miten työntekijöiden terveyttä ja työkykyä suojellaan ja hoidetaan. Tästä voi olla maininta myös työterveysohjelmassa.

Velvoite työpaikan turvallisuuden varmistamisesta on ensisijaisesti työnantajalla. Silti väkivallan torjumisessakin jokaisen työntekijän on osaltaan kannettava henkilökohtainen vastuu, aivan samoin kuin työturvallisuudesta yleensäkin. Tämä tapahtuu esimerkiksi väkivaltatilanteiden tunnistamisen ja niistä raportoinnin kautta.

Aseita oppilaitoksissa

Fyysinen väkivalta mielletään yleisesti työyhteisön ulkoa tulevaksi uhaksi. Tällöin, jokin tai joku, uhkaa työpaikkaa tai työntekijää väkivallalla. Ulkoisesta uhasta tunnetuimmat esimerkit Suomessa ovat kouluampumiset.

Uhka on todellinen, sitä ei voi vähätellä. Helsingin yliopiston turvallisuustutkimuksessa pari vuotta sitten todettiin, että joka neljänteen kouluun tai oppilaitokseen oli tuotu ase.

Viime vuosina pelätyimmäksi uhaksi on noussut terrorismi. Kaikki me tiedämme myös, että esimerkiksi poliisit ja pelastustyöntekijät joutuvat usein väkivallan kohteeksi, ja että sosiaalityöntekijöitä uhkaillaan yleisesti.

Kaikki väkivalta ja uhka ei kuitenkaan tule ulkoa. Väkivallan käyttöä ja sillä uhkaamista tapahtuu myös työyhteisöjen sisällä. Kouluja voi tässäkin käyttää esimerkkinä.  Kokemusperäiset tiedot väkivallan kasvusta ja uhkaavista tilanteista kouluissa kertovat tapausten runsaasta lisääntymisestä.

Näissä tapauksissa väkivalta on työyhteisön sisäistä. Oppilaat tappelevat keskenään, ja he myös käyttävät väkivaltaa opettajia kohtaan, tai ainakin ja uhkaavat sillä. Joissakin harvoissa tapauksissa väkivallan käyttäjä tai uhkaaja on opettaja.

Sisäisiä konflikteja yritetään joskus ratkoa väkivaltaisesti myös harrastustoiminnan parissa. Joukkuepelissä tapahtuvat yhteenotot ylittävät joskus sääntörajat. Eivätkä kahakat  työpaikoillakaan ole täysin tuntemattomia.

Rangaistus henkisestä pahoinpitelystä

Henkisen pahoinpitelyn määritteleminen voi olla mutkikas juttu. Rikoslain mukaan henkinen pahoinpitely on rangaistava teko, mutta milloin rikoksen merkit sitten täyttyvät?

Henkisen väkivallan muotoja on monia. Henkistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi ilkeämielinen juoruilu, kiusaaminen, häirintä, vähättely, kohteen mielenterveyden kyseenalaistaminen tai sukupuolinen häirintä.

Fyysinen väkivalta vahingoittaa uhrin terveyttä, aiheuttaa uhrille kipua tai saattaa tämän tiedottomaan tilaan myös käyttämättä ruumiillista väkivaltaa, todetaan rikoslain määritelmässä. Näin henkisestäkin väkivallasta tulee pahoinpitely ja rangaistava teko.

Työolotutkimusten mukaan jopa 160 000 suomalaista on vuoden kuluessa kokenut henkistä väkivaltaa. Yleensä henkistä väkivaltaa koetaan työyhteisöissä, joissa työntekijöiden väliset suhteet eivät ole kunnossa. Usein kysymys on myös huonosta johtamisesta, kovasta kilpailusta työpaikan sisällä ja tehtäväkuvauksien epämääräisyydestä.

Henkisen väkivallan seuraukset ovat kalliit. Pitkäkestoisena henkinen väkivalta johtaa yleensä pitkiin sairauspoissaoloihin ja pahimmillaan jopa työkyvyttömyyteen. Näistä seuraa sijaisjärjestelyjä ja muun muassa tuottavuuden laskua.

Työturvallisuuslaki velvoittaa

Miten väkivaltatilanteita työssä sitten voidaan ennakoida, ja miten ne hallitaan? Tämä on tärkeä asia riskienhallintasuunnitelmaa laadittaessa.

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta.  Sama laki velvoittaa työnantajan selvittämään ja arvioimaan työssä uhkaavat vaarat ja torjumaan epäkohdat. Laki myös edellyttää, että työntekijä perehdytetään turvallisuuskysymyksiin.

Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvosto ohjeistaa työpaikkoja väkivallan torjumiseen ja vähentämiseen. Neuvosto korostaa muuan muassa, että oleellista on, että työpaikoilla on riittävät turvajärjestelyt ja tarvittavat laitteet väkivallan torjumiseksi.

Silloin kun työhön liittyy väkivallan uhka, on työnantajan laadittava menettelytapaohjeet, jotka määrittelevät kuinka väkivallan vaikutuksiin työntekijää kohtaan voidaan vaikuttaa ja kuinka ne voidaan torjua. 

Vinkkejä riskienhallintaan

Työturvallisuuskeskus on koonnut joitakin vinkkejä miten työpaikoilla voidaan varautua  väkivaltatilanteisiin ja mitä on hyvä huomioida riskienhallintasuunnitelmaa tehtäessä.

Organisatoriset toimenpiteet

  • vastuuhenkilön nimeäminen ja tiedoksi kaikille
  • riittävät henkilöresurssit
  • työjärjestelyt ja työtavat

Väkivaltavaarojen ja -riskien arviointi

  • millaisia väkivalta- ja uhkatilanteita on esiintynyt aiemmin ja kuinka usein
  • millaisia tilanteita voi esiintyä vastaisuudessa
  • miten väkivalta- ja uhkatilanteisiin on varauduttu

Työympäristön tekniset ratkaisut sekä turva- ja valvontalaitteet

  • esteettömät hätäpoistumisväylät, hyvä valaistus
  • kulunohjaus ja mahdollinen rajoittaminen
  • kulunvalvonta, vartiointi, tv- ja videovalvonta
  • asiattomien pääsyn estäminen, lukitus
  • kestävät materiaalit, rakenteet, suojaavat kalusteet

Menettelyohjeet

  • työntekijät koulutetaan ja tilanteita harjoitellaan
  • tuki- ja jälkihoito järjestetään
  • raportointijärjestelmä väkivalta- ja uhkatilanteita varten

Linkkejä

https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/henkista-vakivaltaa-tyopaikalla

http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00089&p_haku=mit%E4

https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/tyohyvinvointi-tyosuojelu-ja-tyoelaman-kehittaminen/vakivallan-uhka-tyossa/

https://www.pam.fi/wiki/tyovakivalta.html

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/256400/Lisensiaatintutkimus_Reijo_Lahde.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pro Ilmoitus oppilaitoksille

Tutustu pilvipalvelumme päiväkodeille ja oppilaitoksille räätälöityyn versioon!

Pro Ilmoituksen logo

Työkalu väkivaltatilanteista ilmoittamisen hallintaan

Pyydä henkilökohtainen esittely - ei velvoita mihinkään!

Lisenssityyppi 1–9 henkilöä 10–29 henkilöä 30–49 henkilöä 50–99 henkilöä
Perus 99 € / vuosi (1–9 henkilöä) 199 € / vuosi (10–29 henkilöä) 299 € / vuosi (30–49 henkilöä) 599 € / vuosi (50–99 henkilöä)

Pyydä esittely

Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja niihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero 24%.

Yli sadan hengen lisenssikokonaisuudet sopimuksen mukaan.

Pro ilmoituksen ominaisuuksia

Käyttäjäoikeuksien luonti ja hallinnointi

  • koska tässä palvelussa käsitellään monella tavalla kriittisiksi luokiteltavia henkilötietoja on niiden katseluoikeudet mietittävä tarkasti
  • koskee erityisesti alaikäisten tietoja

Turvallisuus- ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitukset

  • kaksi erilaista lomaketta eri käyttöön (älypuhelin ja tietokone)
  • automatisoitu raportointi ja tilastointi

Päiväkotien sekä erilaisten koulujen ja oppilaitosten uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoittaminen ja käsittely

  • sekä opettajiin kohdistuva että lasten ja opiskelijoiden keskinäinen
  • käyttäjäoikeudet erittäin tiukkoja
  • valmiita proseduureja asian käsittelyyn
  • automatisoitu raportointi ja tilastointi

HUOM! Palvelussa on myös yleinen ilmoituslomake kaikilla työpaikoilla ja toimialoilla tehtäville väkivaltatilanteiden ilmoituksille.

Työpaikalla/työssä ja oppilaitoksissa esiintyvästä häirinnästä ilmoittaminen

  • mahdollisuus valita useista eri häirinnän tyypeistä
  • käyttäjäoikeudet erittäin tiukkoja
  • valmiita proseduureja asian käsittelyyn (jopa AVIin asti)
  • raportointi ja tilastointi

Tietosuojaan liittyvien tietoturvaloukkausten ja muiden poikkeamien ilmoittaminen

  • mahdollisuus tehdä myös tietosuojan poikkeamista ilmoitus, koska näissä kaikissa edellä esitellyissä kohdissa käsitellään paljon henkilötietoja ja toiminnan on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista
  • perinteiset toimintatavat usein laittomia ja tietoturvattomia

Tutustu muihin pilvipalveluihimme täällä!

Palvelua toteuttamassa